keskiviikko 24. kesäkuuta 2009

Kerros kerrokselta


Pääsemme vihdoin tositoimiin: Maalin poistoon. Työ edistyy hyvin mutta hitaasti. Kahden lapsen vanhempina pystymme tekemään vain alle viiden minuutin sprinttejä kerrallaan. Sekin saa näkyvää aikaan.
Infrapunalämmitin irroittaa lateksin kumimaisena levynä. Seinässä on pahaksi onneksi muutakin maalia. Värejäkin löytyy useita. On persikanväristä, keltaista, vihreää ja kaikkein alimpana sinistä.
Pahimpia kohtia ovat sellaiset, mistä maali on hilseillyt pois ja mikä on paikkamaalattu jollain valkoisella maalilla. Se istuu kuin tauti, hilseillen vain kevyesti vaikka puu ympärillä jo savuaa.

Ei kommentteja: