Lauantai. Käymme etsimässä pinnoitteita tulevaan kylpyhuoneeseemme. Päädymme Laattapiste Collectionin toimipisteeseen Vantaalle. On meneillään Kylpyhuonepäivät. On hurjia tarjouksia. Ilmaista kahvia. Jonotusnumeroita esittelijöille. Esittelijä esittelee meille kaakeleita, laskee niiden tarpeen suunnitelmamme mukaan. Haluamamme kaakelit eivät ole tarjouksessa. Ne ovat poistuneet mallistosta ja siksi sekä edullisia että ajattomia. Saamme näytekappaleet mukaamme, lupaamme palata asiaan.
Iltapäivällä palaan talolle. Lankomies tulee avuksi. Siivoamme rossipohjan alalaudat, leikkaamme Leijona -tuulensuojalevyt niskojen väliin. Viemärin kohdalla on yhä jäätyneitä lehtiä, jäistä savea. Hakkaan niitä vasaralla, raavin irti ruuvimeisselillä. Ulko-oven ja keittiönoven alla on hieman lahoa. Se pölisee pois kopautettaessa.
Vaatehuoneen seinä on lastulevyä ja mineraalivillaa. Se katoaa pikaisesti. Yhtäkkiä eteisessä on pieni ikkuna kohti länttä. Sen yläpuolella nousevat raput vintille. Yksinäinen hirsi seisoo keskellä entistä seinää. Se tuntuu alkuun kannattelevan rappusia harteillaan mutta osoittautuu pian vain kaapin tukipuuksi. Se saa silti jäädä, toistaiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti