Työ talolla etenee kiivaasti. Toisinaan niin kiivaasti, että on pysähdyttävä alas miettimään miten työtä voisi hidastaa. Olisi pidettävä mielessä, että kaikkea ei kannata tehdä heti. Että kaikkea ei tarvitse tehdä koskaan. Että ei korjaisi sellaista, mitä ei ole rikki.
Tähän asti kaikki on tullut tarpeeseen. Kylpyhuoneen lattia oli kelvoton. Eristeet jäässä. Lisää yllätyksiä tulee rakenteita availlessa. Vaatehuone onkin ollut kylmä koska osa sen seinää on laudasta. Kyseessä on ollut paikkauksen muodosta päätellen vanha oviaukko. Niiltä osin, mihin pääsee helposti käsiksi, on laitettu mineraalivillaa ja höyrynsulkumuovia. Rappusten alle jäävän osan sisällä on multaa, hiekkaa ja höyrynsulkuna kankea bitumihuovan viipale. Rakennusrestauroijan mukaan sitä on niin vähän, että siitä ei ole rakennukselle haittaa.
Vaatehuoneen lattia paljastaa toisen yllätyksen: Levyjen alla ei olekaan vanhaa lankkulattiaa vaan sekalainen kavalkadi erilevyisia lautoja. Ne atomisoituvat irroitettaessa ja päätyvät jätelavalle. Villa on kuivaa ja sen alla on pieniä määriä multaa ja rukiin tähkiä. Putsaamme ruoteet ja asetamme tuulensuojalevyt rossipohjan alalautojen päälle. Ekovilloitan lattian sisäseinästä lähtien. Nyhdän samalla lasivillat seinistä ja viskaan jätesäkkiin.
Ulkokulmasta paljastuu kolmas yllätys: Hirrenväriseksi etsaantunut lasivilla kätkee sisäänsä rotanmentävän aukon. Paikalla olevan Apen mukaan kyseessä on tyypillinen kosteusvaurio. Käymme asettamassa kohdalle ulkokautta ohuen kovalevyn viipaleen. Ajattelemme tunkevamme aukon sitten pellavaa täyteen. Turha luulo. Viereinen hirsi vuotaa purua tuulensuojalevylle. Lähempi tarkastus osoittaa hirren sisäosan olevan purua täynnä. Imuroin sen tyhjäksi. Ja sitten vasta tulee se kunnon yllätys: Vastaani tulee eräänlainen pääsiäishirsi kaksi viikkoa etuajassa. Porstuan puoleinen, toisiksi alin hirsi on läpilahonnut noin metrin matkalta joskus kauan sitten. Se on paikattu pula-ajan tarvikkein: Rullalle käärityillä lumpuilla. Riepurulla on kuin fossiloitunut hauki jolla on komeat leuat. Sen lisäksi reiässä on runsaasti lasivillaa mutta jonkin verran myös tyhjää tilaa. Soitan rakennusrestauroija Matille. Hän tarkastaa tilanteen seuraavana päivänä ja toteaa, että kohdan pelastaa muutama tarkkaan asetettu pystypuu ja pellava. Hirren vaihto olisi liian radikaali temppu tällaiseen vaivaan.
Jätän alahirren Matille ja palaan helpompiin tehtäviin. Laitan vanhaan oviaukkoon pellavasta tehtyjä eristelevyjä. Ne näyttävät hienoilta ja tuoksuvat hivenen pähkinämäisiltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti